Kun Taaperokin odottaa vauvaa

"Tuutu", sanoo Kosti ja nostaa omaa paidan helmaansa. Pyöritämme miehen kanssa päätämme ja yritämme selittää että Tuutu ei kasva Kostin mahassa, eikä myöskään isin, vaan ainoastaan äidin mahassa. Lapsen mieli on ihmeellinen. Hetki sitten elimme vielä siinä uskossa että Kosti ymmärtää että Tuutu on vauva, joka kasvaa äidin mahassa. Kun taas selitin keväällä nelivuotiaalle kummilapsellemme että Miia-tädin mahassa kasvaa vauva, hän ilmoitti reippaasti että hänen mahassaan ei.

Kosti on kyllä ollut alusta saakka tiiviisti odotuksessamme mukana todella luonnollisella tavalla - kulkenut mukana äitiysneuvolassa ja kuunnellut sydänääniä, keksinyt (mummon avustuksella) "Tuutu"-nimen masuasukille, silitellyt ja rasvannut mahaani. Kaupassa eräs täti kysyikin minulta että kuinkakohan Kosti mahtaa ottaa tulokkaan vastaan, vastasin etteihän sitä voi koskaan tietää mutta uskon että isoveli on ainakin lapsenhoitoon osallistuvaa sorttia. Kosti valitsi tulokkaalle tutitkin ja "auttoi" lajittelemaan vauvanvaatteita pesua varten. Olemme yhdessä tottuneet jo tuplarattaisiinkin, kun Kostin rattaista puhkesi kerralla kaksi rengasta emmekä ole jaksaneet vielä hankkia uusia.

Alkuraskaudesta lueskelin aiheesta muun muassa tuoreesta kirjasta Kun kolmesta tulee neljä (Laajasalo, T. 2013). Kirjan parhaana vinkkinä (näin etukäteen ajateltuna) on imetyskori, johon kerätään tarvikkeita sekä äidille että esikoiselle imetyshetkeä helpottamaan. Kyseisiä tavaroita käytetään siis vain imetyshetkinä.


Imetyskoriimme olen suunnitellut seuraavia tarvikkeita:

Äidille/vauvalle:

• vesipullo, harso

Kostille:

• 
  
• Jr-magneettirasia, jonka ostin ihanasta lelukauppa Tivolista (Maljalahdenkatu 31, Kuopio)
• Joku uusi kirja tai parikin jossa on paljon katseltavaa ja etsittävää (vielä hankkimatta)
• Vesipullo tasapuolisuuden nimissä
• Joskus voin rohkaista Kostia hoitamaan myös nukkea, koska ainakin nyt se kiinnostaa

• Jos nämä eivät tehoa niin järeämpänä keinona toimii tv:stä tuttu Mimi & Kuku -dvd.

Taaperoni ei varmastikaan ymmärrä mikä se Tuutu-vauva oikeen on, joten hänen ensireaktionsa vauvastamme jännittää. Uskon myös itse olevani herkässä tilassa, joten toivon että Kosti ei ala karttamaan minua muutoksen kohdatessa. 

Pieni haikeus pyörähtää mieleeni, kun ajattelen että joudun jakamaan pian huomioni kahden lapsen kesken - ehdinkö enää huomata Kostin niin ihastuttavia velmuiluja tai jaksanko hassutella niin että itseäkin naurattaa?

Musiikkia masuvauvalle

Kiireessä unohtaa kuunnella - kuunnella itseään ja toisia. Kun nyt tiedostin tämän, niin muistin taas rakkauteni lauluun, musiikkiin ja sen tuomaan harmoniaan.

"Tuutu" on nyt hieman yli 31-viikkoinen masuvauva. Kun odotin Kostia, kävin aktiivisesti laulutunneilla, harjoittelin ja esiinnyin joulun alla kuorossakin. Verrattuna edelliseen odotukseen, olen kyllä puhunut ja lukenut kirjoja enemmän ääneen. Musiikkia kuuntelin töissä Kostia odottaessa paljon. Nyt kun lauluun ei ole panostanut tiedostetusti, toukokuun laulutuntien jälkeen kuitenkin laulaminen on unohtunut melkeinpä täysin.

Lähteiden pohjalta pieni tietoisku:
Jo 25 viikkoinen sikiö kuulee hyvin ja reagoi vatsan ulkopuolisiin ääniin. Matalat äänet kuullaan aiemmin ja jo 16. viikolla sikiö voi tuntea äänen värähtelynä. Ilmoille on heitetty, että sikiön kuulemat äänet voisivat mahdollisesti vaikuttaa myöhempään kielelliseen ja motoriseen kehitykseen. Äänten kautta sikiö saa kokemuksia ulkomaailmasta ja niiden avulla vauva tunnistaa syntyessään oman yhteisönsä. Laulettu ääni on voimallisempaa, koska se kohtaa sikiön syvätietoisuuden. Äidin laululla on vauvan tunnetiloja tasaava vaikutus. 

Millainenkohan Kostista olisi tullut ILMAN laulua..huhhuh! Poika kyllä rauhoittui aina Wade in the water -biisiin, vaikka otin sen "ohjelmistooni" vasta kun Kosti oli noin kahden kuukauden ikäinen. Kostia odottaessani en ehtinyt kiinnittää tarpeeksi huomiota täyteen kalenteriin. Nyt osaan ja pystyn ehkä paremmin rauhoittamaan elämää ja itseäni, jopa ilman musiikkia. Pienen musiikkikokeilun jälkeen huomaan kuitenkin, että taustamusiikin avulla jaksan taaperoni kiukuttelua pidempään.

Mutta mihin ääniin haluaisin masuvauva-Tuutuni tottuvan ja rauhoittuvan? Millaisesta musiikista itse nautin ja mikä rentouttaa?

• Rytminen, tanssittava musiikki
• Tekee hyvää ja sitä voi tanssia yhdessä vauvan ja jo nyt taaperonkin kanssa (esim. reggae). Täytynee myös kaivaa pitkästä aikaa laatikosta iltajumpaksi Zumba dvd. Oman jumpan aikana mies saa hyvinkin lähteä lenkille, kuka nyt yleisöä kaipaisi?

• Laulaminen
• Tarkoitus olisi myös löytää joku tuttu rentouttava laulu, jota joku toinenkin voi laulaa niin että vauva rauhoittuu. Suomenkielinen (isovanhempia ajatellen). Wade in the waterin (negrospirituaali) lisäksi lauloin Kostille vauva-aikana ihanaa kappaletta Äidin sydän. 

• Joku levy tai soittolista, joka rauhoittaa minuakin. Sellaista musiikkia mitä on hyvä kuunnella vaikka taaperon päiväuniaikaan jos ei ole vauvan uniaika.

• Lastenlaulut ja loruttelut



Bola-koru sydän kehikolla / Raskauskeiju.fi

• Avoimessa vauvakerhossa ja konservatorion muskarissa opitut, lastenlaulukirjat kuten Vauvakulta (2011, Alho & Lumme)
• Lorut ja laulut on hyvä ottaa osaksi jokapäiväistä arkea - aamulaulut, iltalaulut, kylpyloruttelut yms.

• Meksikolainen Bola-koru
• Tällainen koru oli käytössä Kostin odotusaikana, mutta katosi ennen synnytystä, joten nyt täytyy hankkia uusi Tuutua varten. Koru on hyödyllisen helinän lisäksi myös kaunis koristus omiin arkivaatteisiin.

Kun lueskelin hetken musiikista ja sikiön kehityksestä ja odottavan äidin hyvinvoinnista, innostuin myös musiikin mahdollisuuksista kivunlievityksessä ja rentoutumisessa synnytyksen aikana. Nyt kun yksi synnytyskokemus on takana, ainakin luulee tietävänsä mitkä olivat ne haastavimmat hetket ja millaista apua ylipäätään kaipaisi. Saapa nähdä saanko supistusten aikana nyt hengityksen kulkemaan paremmin ja rentouduttua, jos tietoisesti haen tukea musiikista ja äänen tuottamisesta. Synnytystapahtuma on kuitenkin aina ainutkertainen, joten en ota turhia paineita tulevasta.

Lisää musiikin vaikutuksesta sikiöön ja odottavaan äitiin mm. täältä:

• Sikiöaikainen oppiminen valmistaa tien syntymänjälkeiseen elämään: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0404/huotilainen.pdf

• Ääni siltana äidin ja lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa: http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/silta.htm
• Hyviä oppeja synnytystä varten. Laulutunneiltakin tuttu A-O-U-M täytyy muistaa ottaa käyttöön!

• Bola-korun tilasin Raskauskeijusta